Läkähdyttävän kuuman Italian jälkeen yllätyimme, kun noin puolen tunnin ajomatkan aikana lämpötila laski 34:stä 20:een. Alkoikin jo kovat helteet riittää, kun ei vaatteet pysyneet kuivina päällä.
Ensimmäinen majoitus oli St. Moritzin kaupungissa, jonne vievä tie oli reissun mutkikkain alppitie. Itse majoitus sijaitsi yli 2000 metrissä ja se alkoi tuntua jokaisessa. Kaikkia tuntui väsyttävän tavanomaista paljon enemmän ja pelkkä paikallaan oleminenkin hengästytti. Se ei kuitenkaan estänyt innokkaampia polkemaan St. Moritz-järven ympäri. Pahinta oli puolentoista kilometrin jyrkkä ylämäki takaisin majoitukselle. Muutakin mukavaa puuhaa löytyi itse majoituksesta, pääsimme pelaamaan pingistä ja iltasella lyöttäydyttiin grillipaikalla olleitten saksalaisten seuraan. Ystävällistä porukkaa joilta kyseltiin kaikenlaista, etenkin paikallisista oluista ja kertoiltiin Suomesta kaikenlaista, kuten säästä niinkuin paremmissa piireissä on tapana. Seuraavana iltana grillasimme oman iltasapuskamme ja voimme kertoa, ettei grillattu valmispizza ollut menestys. Pohjahan toki mustui ja päällinen hädintuskin lämpeni.
Korkeuksien tuoman huonon olosen takia suuntasimme suoraan kohti Zurichiä päivän etuajassa, joten varasimme kaupungin halvimman vapaan majoituksen, joka ihme kyllä oli hotelli.
Päätimme ottaa ekan Zurich-päivän ohjelmaksi jotain kevyttä. Olemme yrittäneet Itävallasta asti silmäillä mahdollisuutta nähdä uusin Batman- elokuva ja nyt ylimääräisen päivän myötä päätimme katsoa sen Zurichissä. Zurichissä oli peräti noin neljäsosa elokuvista dubbaamattomia, joten pääsimme nauttimaan elokuvasta sillä kolmannella kotimaisella. Teatteri oli muuten kuin missä tahansa, mutta elokuvan puolivälissä ollut varttitunnin tauko tuntui hassulta. Huomion arvoista oli, että popcornien ja limujen lisäksi teatterissa myytiin olutta ja jopa kuoharia.
Ekan Zurich-päivän jälkeen palautimme myös rakkaan Piistimme Europcarille haikein jäähyväisin. Kelpo kuoma palveli meitä todella mahtavasti ja niin kuin kunnon pedon kuuluukin. Palauttaminenkin sujui vain parissa minuutissa. Tulivat tarkistamaan, että tankki oli täynnä ja se siitä sitten. Kiitokset Piistille. Tästä matkamme jatkui Zurichissa jalkaisin ja julkisilla.
Huomasimme Zurichissa aika piakkoin erään mukavan budjettimatkailijaa ilahduttavan asian ja tämä piti ihan netistä vielä tarkistaa eli kyllä, Zurich on valittu tänä vuonna maailman kalleimmaksi kaupungiksi ja sen kyllä huomasi erittäin nopeasti. Naureskeltiin vielä sille, kun alussa Itävallassa yli kympin maksava sapuska tuntui pahalta, mutta nyt oltiin iloisia kun löydettiin paikka, missä ruuat maksoi edes alle kolmekymmentä jännärahaa. (1€ = 1,15 CHF) Ja sellaisetkin paikat olivat aika harvassa. Kyllä teki budjettireissuun aikamoisen loven tämä city.
Zurich oli muutenkin hyvin erilainen paikka muihin vierailemiimme paikkoihin verrattuna. Paikka oli tosiaan kallis, mutta sen lisäksi hyvin siisti. Sitä tunsi itsensä myös hieman alipukeutuneeksi, koska t-paitaihmisiä ei hirveesti paikalla ollut. Lisäksi Porcheja, Aston Martineja, Lamborgineja yms. muita halpoja autoja tuntui vilisevän joka puolella. Saimme kokea myös yhden täsmällisimmistä julkisen liikenteen verkostoista. Itse julkisen liikenteen kartta näytti aika pelottavan monimutkaiselta, mutta aika nopeasti siihen pääsi sisälle ja härvelit tulivat paikalle minuutilleen.
Viihdyimme ensimmäisessä Zurich-majoituksessa vain yhden yön, koska olimme varanneet jo etukäteen aiemmassakin postauksessa mainitsemamme Youth Hostellin. Paikka oli ihan viihtyisä, baari/respa oli koko yön auki ja oli mahdollisuus pelata mm. fussballia. Itse huone oli aika perushostelli ja jälleen kerran kuuma. Ja huomioitavaa oli sana youth, koska aamulla yleisen suihkun lattialta löytyi iso kasa oksennusta.
Zurichissa parin päivän vierailuun kuului mm. jokiristeilyä, kasvitieteellistä puutarhaa, puistotenutusta (koska ei näillä hinnoilla kukaan mihkään kuppilaan mene...), pientä shoppa shoppa shoppaa ja muutama meistä vieraili myös nykytaiteen museossa.
Näin on viisi röstistä suorittanut yhden etapin elämässään, yhdeksäntoista päivän mittainen seikkailu Itävallassa, Italiassa ja Sveitsissä on tullut päätökseen.
Mahtava retkemme päättyi lomalle jäävän, oikein huumoriveikko lentokapteenin spiikkauksiin ja röstiksien iiiisoon yhteishaliin Helsinki-Vantaan lentokentällä. Blogi kiittää ja kuittaa. Kiitos kommenteista ja vinkeistä. Toivotaan paljon uusia mukavia retkiä röstiksille <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti